Kabinan langoituksia

Itikoiden kanssa keltaiseen taistoon.

2008-07-15T23:58:00+03:00

Viimeistään keväällä vallan hullaannuin keltaisesta väristä ja niinpä minä ostaa täräytin keltaiset Converset, joskin pitkään pohdin ostokseni järkevyyttä, mutta kun olin niistä jo kauan haaveillut, eikä hyvin pienestä kenkävarastostani löytynyt silloin yhtään paria tennareita.

Väri vääristyy melko paljon tässä kuvassa, oikeasti rakkaani ovat paljon kirkkaammat :)

Ainakin osittain kenkieni innoittamana lähdin taistoon keltaisten lankakerieni kanssa, tosin suurin syy oli Suuren Käsityölehden sivuilta löytänyt minunnäköiseni tunika. Toteutin omani Samoksen sijaan Tennesseestä, joten silmukkamääräni olivat ohjeen suuremmasta päästä, eikä lopputuloksesta tullut niin löysä kuin lehden kuvassa, joten jätin taskut tekemättä, ois voinut näyttää vähän hassulta. Tykkään lopputuloksesta ainakin vähän. Minun melkein valkoiseen ihonväriini se ei ehkä ole sopivin, mutta minkäs teet.

Ehkä kuvassa on havaittavissa jokin koiramainen ele, minä vain ilmeisesti jahtaan hännän sijasta vasempaa koipeani. Siltä se ainakin näyttää. Tai sitten ne oli ne itikat, jotka sai mut liikkeelle :D

Satuin bongaamaan kivan värisen ruusun, joka sopii postaukseni yksipuolisiin väreihin, joten pakkohan siitä oli napata näppärästi kuva.

Mun nyt kyllä oikeesti täytyis.

2008-07-10T22:40:00+03:00

Mun piti saada aikaseksi jotakin nopeahkoa kaverille lahjaksi ja sitä sitten viime yönä yritin virkkailla pikkuisia kukkasia ja tällaista sain aikaan. Lähtivätkin jo tänään postissa kohti uutta omistajaansa.

Käsivarret meinaavat olla vähän väsyneet, kun olin hoitamassa tuossa illalla muutaman tunnin söpöläistä vauvaa ja sitä saikin sitten kantaa ympäriinsä. Hihi, miten vauva voikaan olla noin kiltti :)

Ehkä seuraavassa postauksessa jotakin neulottua ?

Sata hylättyä kuvaa.

2008-07-09T08:47:00+03:00

Eräänä nätimmän puoleisena päivänä menin kirjastoon ja etsin tiettyä käsityölehteä, mutta sekös helposti hoitui ja pian pääsin jo käsiksi kaavoihin ja nopeasti kankaaseen, tällä kertaa minun ei onneksi täytynyt saksia montaa palasta kankaasta. Olin siis jo aikaisemmin tehnyt samasta kankaasta hupparin ja kangasta jäi jäljelle niin paljon, että siitä sai tehtyä (on sitä vieläkin kaapin pohjalla) kaikenmoista. Tällä kertaa suunnitelmissa oli vain yksinkertainen toppi.

Miksi kuvien täytyy aina lähes aina epäonnistua, käsi vammaa tai näytän gorillalta : D Onneksi ihana keijokuvaajani jaksoi räpsiä minusta paljonpaljon kuvia ja jokunen niistä onnistuikin ihan tarpeeksi hyvin.

Myös takaapäin..

Hieman mössääntynyttä kuvaa kankaasta, antaa kuitenkin ehkä jonkunlaisen kuvan tai sitten ei.

Sitten näihin melkein omituisuuksiin. Päätiin säästää sinut järkytykseltä ja jättää rumat naamailmeilyt ja muut karmivat otokset toiseen päivään, se päivä koittaa ehkä muutaman sadan vuoden päästä, jos minusta on kyse. Kysymys kuitenkin kuuluu, mitä se oikein yrittää tehdä?

Tasapainoitellako?

Leikkiä osaavansa tanssia nätisti (käsi on erityisen kaunishh), vaikkei lähes valssiakaan taida?

Nyt yritän, ehkä turhaan, mutta kuitenkin lepyytellä ajatuksiasi traumaattisista kuvista ja laitanpa kuvaa vielä viime viikkona askartelemastani nappikorusta. Ois se ihan kiva, jos ei koko ajan meinais mennä solmuun :)

Ajastan tämän huvin vuoksi aamuun, enhän minä nyt oikeasti ole niin aikaisin hereillä, ennen yhdeksää, muahh.

Pienet kukkaset, pienet kukkaset.

2008-07-06T18:55:00+03:00

Muutaman viikon takaiseen hamekuumeeseeni täytyikin sitten heti hankkia lääke, joten hankkiuduin mahdollisimman nopeasti kangaskauppaan, josta ei muuten meinannut löytyä mieleistäni kangasta, mutta tämän kuvissa esiintyvän yksilön sitten kelpuutin lopulta. Oikeastaan yhdessä illassa tuo taisi silloin valmistua, mutta olen ollut taas vähän laiska päivittämään ja lisäksi säädin vielä kovasti vuodatuksen kuvien kanssa.

Omasta päästäni kehitelty koko komeus, joten poimutukset menee miten sattuu ja jätin liian vähän poimutusvaraa, joten takaapäin tuo ei ole erityisen kaunis. Oletan että kaikki näkevät sen vain joko takaa tai edestä ja ajattelevat mitä tahtovat : D

Vielä kankaasta selkeämpää kuvaa..

On minulla jemmassa jotakin muutakin ommeltua, josta saatan päivitellä. Yksi neuletyö toivottavasti valmistuu mahdollisimman pian :)

Elvytän.

2008-06-13T00:53:00+03:00

Yritän elvyttää hiljaiseloa viettäneen blogini sen rauhaisasta kevätunesta, ennen kuin sen uni ehtii venyä satavuotiseksi. Toivon mukaan tämä ei jää vain säälittäväksi yritykseksi. Valtahan on tietysti minulla, mutta tuo laiskuus vetää kummasti puoleensa. Aina on muka parempaakin tekemistä kuin tehdä joku keskeneräinen työ valmiiksi, ikuinen ongelma.

Totta puhuen en minä tätä tunikaa todellisuudessa pitäisi ilman varsinaisia housuja muuta kuin kotipihalla hilluessa. Se on vain liian lyhyt minun mittakaavassani. Ihanainen kuvaajani ei jaksanut odottaa kärsivällisesti, jotta olisin ehtinyt etsiä housuni mukaan kuvaan. Kiitokset Narksulle kuvista :D

Minä hihhuloin, minä hihhuloin, minä hih hih hihhuloin.
Tämä tunika oli siis koulutyöni, jota teinkin melkoisen monta tuntia. Olen aika tyytyväinen tähän kokonaisuutena, mutta vähän tuo liekottava reuna häiritsee, koska purin sitä jonkun verran olkapäistä ja se jo paranikin, mutta ei selvästikään kokonaan. Uskoisin tälläkin työllä olleen jokunen valta saamaani stipendiin tekstiilityöstä, jihuu. Kaavat SK 1/2008, en ole kuitenkaan aivan varma, ne voivat olla mahdollisesti myös helmikuun lehdestä :D

Tarkempaa kuvaa kankaasta, mutta värit silti hieman vääristyvät. Ja huomaathan toki, kuinka laiska silittäjä olen. Todellisuudessa se oli purkamattoman matkakassini pohjalla, joten siksi tulos tämännäköinen, valitettavasti. Kukapa tietää olisinko kuitenkaan jaksanut silittää paitaani. Silitysrauhat kun tuppaavat olemaan pelottavia.Varsinkin sellaiset, jotka syöksevät vettä kammottavasti kidastaan kuin lohikäärmeet, iu.

Harmi, kun en ottanut kuvaa tästä hameesta ennen tuunailuani. Silloin se oli pitkä, ulottui suunnilleen nilkkoihin ja melkoisen ruma. Lyhensin siis hameen helmaa ja kiinnitin sen reunaan isomummoni virkkaaman kauniin pitsin, ainakin oletan sen olevan hänen tekemä kuulemieni puheiden perusteella. Tykkään lopputuloksesta, näin sain hameesta käyttökelpoisen ja suloisen. Lähtökohta oli kuitenkin se, etten ollut pitänyt hametta kuin noin kerran ja se oli lojunut vaatekaapissani muutaman vuoden. Toki pelkkä lyhennyskin olisi riittänyt, mutta nyt tämä on vielä paljon ihanampi.

Tässä teille hieman tarkemman puoleista kuvaa, joka paljastaakin jotakin ei niin suloista. Nyt täytyykin heti piilottaa nuo langanpäät. En edes huomannut niitä, ennen kuin näin kuvan. Tai ehkä huomasinkin, mutta en vain suostunut sisäistämään sitä, joten nyt kaikki varmasti kärsivät ja kiljuvat kauhusta nähdessään nuo karmaisevat langanpäät. Niin, ja tuo omituinen mötikkä tuossa keskellä yrittää kovasti esittää jonkunmoista rusettia, kyllähän sen melkein tunnistaa, eikö?

Minuun on iskenyt hamevimma, joten lähdenkin näkemään unia hamekankaista.

Kaikki on kesken.

2008-03-18T16:49:00+02:00

Nämä lapaset on menossa kaverilleni, kunhan jaksaisin tehdä peukut ja päätellä. On se vain niin vaikeaa.

Tosi ruma ja epäselvä kuva muutamasta värikynäkaitalehameeni kynästä, en jaksanut panostaa kuvanottoon, ehkä se olisi ollut järkevää. :D Tämä hame ei valmistu ikinä, siltä se ainakin tuntuu. Värit vääristyivät mukavasti.

Koulussa käsityötunnilla valmistunut yksinkertainen olkalaukku, en ole erityisen taitava ompelemaan, enkä ompelusta juurikaan edes tykkää, mutta tällaisen sain aikaan.

Vielä hieman tarkempaa kuvaa virkkaamastani simpukkapitsistä, josta pidän paljon, eniten koko laukussa.

Laiskuutta ilmassa.

2008-02-22T19:59:00+02:00

Nyt olen hiihtolomalla ja olisi tarkoitus saada tuota värikynäkaitalehametta hieman enemmänkin edistymään, mutta saa nähdä kuinka käy. Aina vain onnistun keksimään kaikenlaista muuta tekemistä, tuon hameen neulominen tuppaa olemaan vähän tylsänpuoleista. :D

Tässä kuitenkin pari kuvaa ensimmäisistä itselleni neulomista villasukista. Valmistuivat jo muutama viikko sitten, mutta nyt tällä viikolla sain nämä kotiin koulusta.
Oikeastaan olen itse näihin aika lailla tyytyväinen, tahtoisin tehdä lisää villasukkia!

Ilman varsinaista lankaa.

2008-02-04T16:09:00+02:00

Tulipa tuossa jokunen aika sitten inspiraatio ja askartelin tällaiset korvikset. Kuvissa näyttävät epäilyttävän eriparisilta, mutta eipä sitä niiden korvissa ollessa juurikaan huomaa. Mielivaltaisesti kieputtelin kahdenlaista kuparilankaa(ko) jonkinlaiseksi palloksi ja lopputulos on tässä.

Värikynäkaitalehameeni edistyy, mutta melko hitaasti edistyykin, vasta melkein kaksi kaitaletta valmiina. :)

Edelleen lähinnä vanhoja.

2008-01-15T18:29:00+02:00

Tässä nyt näin aluksi kuva mp3-soittimeni suojuksesta (tai miksi sitä ikinä pitäisikään kutsua?), jonka virkkasin joskus tylsyydessäni. Ohje siis omasta päästäni, vaikkakin vähän samantapaisia olen jossain nähnyt, mutta tahdoin tehdä tästä mahdollisimman yksinkertaisen. Virkkausohjeet eivät oikein päähäni meinaa mahtua :)

Sitten tällainen Mambosta tehty neuleliivi, joka on mielestäni ihan ok, langan väriin ihastuin ja oli pakko saada siitä jotain. Ohje, jota kylläkin jouduin hieman muokkaamaan on Novitan Talvi 2007 -lehdestä. Tätä työtä kuvatessani huomasin viimeistään sen, kuinka vaikeaa on kuvata omia töitään itse, kun ne ovat päällä, tuotti kieltämättä hankaluuksia.

Sitten lopuksi vielä ihanat lankani, joista olisi tarkoitus muodostua sellainen kiva värikynäkaitalehame, monta värikynäkaiteletta vieritysten siis. Lankana Pirkanmaan kotityö Oy:n Pirkkalanka, sitä ohuempaa, joka on todellakin ohutta minun mieltymyksiini nähden. Toivon mukaan hame valmistuu vielä joskus. Kuva vääristää hieman värejä, tuo sininen on nimittäin turkoosi.

Vanhaa, vanhaa.

2008-01-14T21:22:00+02:00

Ajattelin nyt näin vielä muistaessani lisäillä kuvat parista vanhasta työstäni, kun kuvat ovat sopivasti koneella.
Vanhat vain alta poies, niin pian pääsee toivottavasti uusia lisäilemään, tai no uusia ja uusia.
Oma kamera olisi kyllä kätevä, ei tarvitsisi aina olla lainailemassa ja etsimässä sitä jostain talon perimmäisestä nurkasta, siis sieltä jostain mistä sitä ei edes luultavasti löydä.

Köh, tässä tämä varmaankin joskus muutama kuukausi sitten valmistunut mahtimyssyni kaksinkertaisena Rustikasta
(ohje Suuresta Käsityölehdestä).
Pidän tästä paljonkin, joskin tämä on joskus heilumaan innostuessani hieman liian löysä,
meinaapi tippua päästä, mutta ei siis normaalisti elehdittäessä ;)
Kuva ei todellakaan ole mikään paras,
mutta itse itseään on niin vaikea kuvata, varsinkin kun ei halua naamaansa kuvaan.

Sitten päivän väriläiskälapaseni Jengasta, nekin valmistuivat joskus kauan sitten.